Mo­ni­ka­na­va­ra­hoi­tuk­sen pur­ka­mi­nen voi aiheuttaa vakavia ongelmia kun­tou­tuk­sen to­teu­tu­mi­seen

Järjestöt vetoavat monikanavarahoituksen purkamisen parlamentaariseen työryhmään, jotta kuntoutuspalvelujen järjestämiseen ja rahoitukseen ei tehdä muutoksia.

Tämä on monikanavaisen rahoituksen purkamista valmisteleva parlamentaarisen työryhmän vetoomus 26.10.2021. Vetoomuksen on allekirjoittanut Näkövammaisten liitto yhdessä 25 muun järjestön kanssa.

Vetoomus

Hallitusohjelmaan on kirjattu monikanavarahoituksen purkaminen parlamentaarisessa työryhmässä. Virkamiestyöryhmät kokosivat ratkaisuvaihtoehtoja työryhmän työn tueksi. Yksi neljästä valmisteluryhmästä keskittyi Kelan järjestämään ja korvaamaan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen ja kuntoutuspsykoterapiaan. Parlamentaarisen työryhmän työlle on varattu aikaa kaksi kuukautta.

Käynnissä oleva valmistelu herättää huolta kuntoutusalalla toimivissa järjestöissä. On selvä riski, että muutokset heikentävät kuntoutuspalvelujen saatavuutta, kuntoutujien oikeuksia ja oikeusturvaa, palvelujen valtakunnallista yhdenmukaisuutta, kuntoutujien yhdenvertaisuutta, palvelujen kehittämistä ja tutkimusta ja vähentävät kuntoutukseen käytettävää rahoitusta.

Vetoamme työryhmään sen puolesta, että kuntoutuspalvelujen järjestämisen ja rahoituksen perusteisiin ei tehdä tässä vaiheessa muutoksia. Raportissa esitettyjen muutosvaihtoehtojen vaikutuksia on tärkeää arvioida riittävän luotettavasti ja monipuolisesti. Arvioinnin tekeminen samanaikaisesti sote-uudistuksen toimeenpanon kanssa on haastavaa. On huomioitava myös korona-aikana lisääntynyt hoito- ja kuntoutusvelka sekä epidemian kuormitus sote-palvelusektorille. Perustamme vetoomuksemme seuraaville asioille:

  • Tiedot kuntien järjestämisvastuulla olevien kuntoutuspalvelujen käytöstä, kuntalaisten kuntoutustarpeista ja kuntoutusta koskevista resursseista ovat puutteellisia. Tämä vaikeuttaa kuntoutusjärjestelmän systemaattista seurantaa, arviointia ja uudistamista. On mahdotonta arvioida, milloin hyvinvointialueiden kuntoutuspalveluiden tiedontuotanto on sillä tasolla, että raportissa esitettyjen vaihtoehtojen vaikutuksista pystytään toteuttamaan tarpeenmukainen arviointi.
  • Hyvinvointialueet saavat kunnilta, kuntayhtymiltä ja sairaanhoitopiireiltä lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut, jotka vaativat uudelleenorganisointia, lisäresursointia, uutta osaamista ja investointeja tarkoituksenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi. Kyseessä on laajasti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttava kokonaisuus, jonka siirtäminen hyvinvointialueille edellyttäisi huolellista valmistelua ja toimeenpanon jälkeen jatkuvaa kehittämistä ja seurantaa.
  • Sote-uudistus lisää sote-menoja merkittävästi useiden vuosien ajan. On todennäköistä, että yleiskatteellinen rahoitus yhdistettynä sote-muutoskustannuksiin, hyvinvointialueiden tiukkaan rahoitusraamiin, ikääntyvään väestöön ja hoidon ja hoivan tarpeiden kasvuun sekä mm. koronaepidemian seurauksiin verottavat kuntoutuspalvelujen saatavuutta ja kehittämistä.
  • Vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja kuntoutuspsykoterapia tarvitsevat korvamerkityn rahoituksen, näitä palveluja tarvitsevat henkilöt subjektiivisen oikeuden riittäviin ja tarpeenmukaisiin palveluihin sekä mahdollisuuden valita heille sopiva palveluntuottaja.
  • Kelan merkitys kuntoutujille ja toimialalle on huomattava ja toiminnan vaikutukset arvokkaita.

Epävarmuuksia, uhkia tai jopa selviä riskejä sisältäviä muutoksia järjestelmän perusteisiin ei pidä edistää kiireellä. Jatketaan kuntoutuksen uudistamista muilta osin kuntoutuksen uudistamiskomitean mietinnön ja valmistellun toimintasuunnitelman pohjalta. Keskitytään hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämiseen, vakiinnuttamiseen, tietopohjan vahvistamiseen sekä kuntoutuksen asemointiin uusissa rakenteissa. Varmistetaan, että hyvinvointialueet järjestävät niiden vastuulla olevat kuntoutuspalvelut riittävässä laajuudessa sekä tavoitteiden, tarpeiden ja Suomea sitovien sopimusten mukaisesti.

toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Aivoliitto ry
toiminnanjohtaja Päivi Puhakka, Aivovammaliitto ry
toimitusjohtaja Timo Juurakko, Huoltoliitto ry
toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas, Hyvinvointiala HALI ry
toimitusjohtaja Janne Juvakka, Invalidiliitto ry
puheenjohtaja Raimo Kalliokoski, Kuntoutuksen toimialayhdistys ry
toimitusjohtaja Soile Kuitunen, Kuntoutussäätiö sr
toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen, Kuuloliitto ry
toiminnanjohtaja Sari Kuosmanen, Lihastautiliitto ry
toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto ry
toiminnanjohtaja Katariina Suomu, Muistiliitto ry
toimitusjohtaja Helena Ylikylä-Leiva, Neuroliitto ry
toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen, Näkövammaisten liitto ry
toiminnanjohtaja Hanna Mattila, Parkinsonliitto ry
toiminnanjohtaja Alicia Perho, Selkäydinvammaiset Akson ry
puheenjohtaja Aino Sainio, Sote Palveluyrittäjät SOTEPA ry
puheenjohtaja Tiina Mäkinen, Suomen Fysioterapeutit ry
puheenjohtaja Ritva Kotisaari, Suomen Kipu ry
toiminnanjohtaja Satu Grekin, Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
toiminnanjohtaja Birgitta Oksa, Suomen Polioliitto ry
varapuheenjohtaja Jari Lipsanen, Suomen Psykologiliitto ry
puheenjohtaja Sirkku Ikonen-Hwang, Suomen Puheterapeuttiliitto ry
toiminnanjohtaja Anu Uhtio, Suomen Reumaliitto ry
puheenjohtaja Anu Halonen, Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
toiminnanjohtaja Kirsi Broström, Syömishäiriöliitto – SYLI ry
toiminnanjohtaja Marja Kinnunen, Tuki- ja liikuntaelinliitto, Tule ry


Sivu päivitetty